Ostoksilla Pikku-Pietarin Torikujalla

Tänään treffailtiin ystäviä Kuopiossa ja kävimme ihastelemassa Pikku-Pietarin Torikujaa. Tässä muutamia kuvia, mitä kaikkea kivaa näimme.

Aivan Kuopion keskustassa, muutaman askeleen päässä torilta sijaitsee idyllinen ostospaikka Pikku-Pietarin Torikuja. Punaisesta hirsirakennuksesta löytyy kahvio terasseineen sekä pitkä rivi pieniä puoteja. Niiden runsas tuotevalikoima tarjoaa yksilöllisiä lahja- ja käyttöesineitä. Myös herkuttelijat ja vanhan tavaran etsijät voivat tehdä mielenkiintoisia löytöjä. www.pikkupietarintorikuja.net


Ihan itse Pikku-Pietari kysyi, saako laulaa, niin tottahan toki iloisena ja yllättyneinä kuuntelimme hienon laulun.

Lämmin talkkuna voinokareella maistui tosi hyvältä!















Ihana paikka, suosittelen! :)

Kukko kiekuu!

Tänään kävimme katselemassa eläimiä Kuopion eläinpihassa. Aurinko paistoi ja lämpöä riitti, oli oikein onnistunut retkipäivä. Meidän pikkuneidin iloksi kävimme eläimiä katselemassa ja kivaa näytti neidin mielestä olevan. Riikinkukko oli todella upea ilmestys!


Kanoja ja kukkoja oli monia eri lajeja ja tämä kukko jaksoi kiekua varmasti jokaiselle ihmettelijälle. :D


Eläinpihan pihapiiriä. Pionit olivat todella upeita, pitkä rivistö koko talon seinustalla.




Maaseututunnelmaa...


Latokahviosta myytiin pääsyliput sekä kahvila- ja matkamuistotuotteita.


Ja kuinkas muutenkaan, kukkohan se vartioi eläinpihan postilaatikkoa. :)

PS. Tiimarin jäsenkirjeen mukana oli superkesäetukampanja; Talo&Koti tai Kotivinkki -lehden näytenumero ilmaislahjaksi. Tilaa tästä. Pistin tilaukseen molemmat! ;)

Juhannushäät

Minulla oli ilo ja kunnia olla yksi kuudesta ystäväni kaasoista lauantaina. Oli aivan ihanat perinteiset juhannushäät! Juhannuskoivut koristivat juhlapaikkaa maitotonkissa ja sää suosi tärkeää päivää. :)


Hääkakku oli valkosuklaa-vadelma-hyytelö-herkkua! Ja kakunkoriste oli tietysti tilaisuuteen sopiva. Namia oli!


Ihailin näitä ikkunoita, niin kauniit. Harmi, kun hoksasin ottaa kuvan vasta illalla. Aurinkoinen päivänvalo olisi ollut vielä upeampi katsella. Tunnistaako joku paikan? ;)

Valkean valoisaa juhannusjuhlaa!

Juhannusterveisiä täältä vanhempieni mökiltä! Kesä on kukkeimmillaan, kuvasin täällä äidin kukkapenkkejä ja -istutuksia. Täällä on niin paljon ihania kukkia ja kasveja, joista valitsin teemaksi näin juhannusaaton kunniaksi valkoisen. Tässä on herkän kaunis valkoinen lumi mökin laiturilla.


Lumipalloheisi


Valkoinen Sammalleimu


Valkoinen annansilmä


Valkohärkki


Valkoinen piparjuurikin kukkii


Valkoinen kissankäpälä


Mansikan kukat


Valkoinen syreeni


Ihanan valoisaa juhannusjuhlaa kaikille juhannusruusujen kera!

Muistatko vielä Lahtikon?

Kotimme lähellä vietettiin uuden tien avajaisia eilen illalla. Käväsimme kurkistamassa tapahtumaa ja siellä oli myös pienimuotoinen kirppis. Mieheni bongasi tämän legendaarisen Mallasjuoma-korin, Lahtikon, hintaan kaksi euroa. :) Jossain täällä pääkaupunkiseudulla näimme tällaisen myynnissä jopa 15 eurolla, joten tuo pari euroa tuntui kohtuulliselta. ;) Myyjä vielä perusteli kahden euron hintaa, että näitähän silloin aikoinaan sai 10 markan pantilla. Tomorrows antik... ;)


Emme oikein tiedä mitä tällä tekisimme, piti vaan ostaa, kun halvalla sai. :D Kuljetammeko tässä juomia kauppa/mökkireissuilla... vai antaisimmeko jollekin miespuoliselle ystävälle syntymäpäivälahjaksi erikoisoluilla täytettynä...


Olutmäyräkoirien esi-isä. :)


Kuva: Iltalehti

Iltalehti kertoi Lahtikosta 2006 näin:

Muistatko vielä Lahtikon?

Suomen suosituin tuhoeläin, olutmäyräkoira, on varsin tuore tulokaslaji. Maassamme on kuitenkin elänyt 1978-1989 sen esi-isä, lahtelaisen Mallasjuoman legendaarinen Lahtikko.

Kovamuovinen Lahtikko oli näennäisesti perinteisen 24-paikkaisen juomakorin puolikas, mutta käytännössä paljon enemmän: sen keskellä oli kantokahva, joka teki Lahtikosta sensaatiomaisen kätevän - niin kätevän, ettei Alko koskaan hyväksynyt sitä olutkoriksi.

Alko katsoi, että näppärä korikoko rohkaisi ihmisiä juomaan 12 pulloa kerralla. Vain luoja tietää, jos sekään, miksei Alko saman logiikan mukaan kieltänyt 24-paikkaista koria tuplasti pahempana kännihoukuttimena.

Alko ei kuitenkaan ollut ainoa syypää Lahtikon ennenaikaiseen kuolemaan. Pikkukorista tuli kuljetus- ja varastointiongelma, joka paheni entisestään, kun Hartwall osti Mallasjuoman 1988. Hartwall lopettikin Lahtikoiden käytön jo seuraavana vuonna.

Mukavaa viikonloppua! Tämä postaus sattuikin sopivasti perjantaille. Heh! Kiitos kaikille kommentoijille ja tervetuloa teille uusille lukijoille!

Kakkuja ja leppäkerttuja

Tänään kävästiin kirpparilla ja sieltä tarttui tämä ihana kakkutoppi/tunika mukaan. On ihan uusi, laputkin vielä kiinni. :)


Tässä koko saalis: 11,80 €. Reiman pipo oli myös uusi, 1 €. :)


Leppäkertut ovat juuri nyt meidän neidin suuri ihmetyksen aihe ja niitä hän esittelee kirjoista ja joka paikasta missä niitä näkee. Tämä t-paita oli siis ihan pakko ostaa 0,50 sentillä. ;)


Kimallusta... Näitäkin löytyy jo ennestään meiltä, mut ei just tämän väristä. 2 €.


Kilppareita yökkärissä eurolla.

Lehtiä, leipää ja spraymaalia

Viinisuolaheinä on uusi yrtti pienellä kasvimaallamme tänä kesänä. Sain valmiin taimen ja istutin sen maahaan. Satoa on tullut nyt kerättyä mm. leivän päälle. Viinisuolaheinä sopii hyvin myös salaatteihin ja se on tosi kaunis tuon punaisen lehtiruotinsa ansiosta. Ja ruohosipuliahan pitää myös olla. ;)


Ihanaa kesälukemista tuli postissa. Viime viikolla tuli jo Glorian koti ja tänään Talo&Koti sekä (nyt jo!) heinäkuun Avotakka! Nämä kaikki lehdet tulivat laatikkoon kannettuna ihan ilmaiseksi. Sopii oikein hyvin kodinhoitotukea vielä pari kuukautta nauttivalle. :) Avotakasta kerroinkin aikaisemmin, että osallistuin Tuulilasin tutkimukseen ja kiitokseksi lehti tulee nyt kesän ajan. Glorian kodin taisin tilata näytenumerona Tarkkamarkka.com Facebook-ryhmän uutisen innoittamana. Talo&Koti-lehden näytenumeto kannattaa tilata täältä.


Ostinpa minäkin valkoista spraymaalia, kun täällä blogistaniassa olen saanut usealta hyviä vinkkejä, että sillä maalaaminen olisi helpompaa kuin perinteisellä maalilla ja pensselillä. Puulaatikkovitriinissä on ensiaskelkenkäni, aarteeni, joten laatikosta tulisi kauniimpi valkoisella maalipinnalla. Mieheni edesmenneen veljen tekemä sukunimikyltti kaipaa myös lisää maalia kirjainten sorvattuihin väleihin.


Sukunimen ensimmäinen kirjain... R.


Kenkäni ovat olleet joskus näin pikkuruiset. Nyt kuitenkin kengänkoko on (siro?) 38. :)

Kesäkuu on jo yli puolivälin... Nautitaan!!!