Kenkäilyä ja keinuttelua

Viikonloppu hurahti nopeaan. Käytiin mm. MLL:n paikallisyhdistyksen lastenvaatteiden ja -tarvikkeiden kirppistapahtumassa. Vaikka mitä kivaa siellä olikin ja mukaan tarttui seuraavaa:


Reiman kävelykengät 5 €. Näillä meidän neiti suostui kävelemään sisällä. Kengät ovat olleet meidän 1,5 kk kävelleelle tytölle hiukan uusi ja pelottava tuttavuus, on vain seissyt kengät jalassa, itkenyt eikä ole suostunut ottamaan askeltakaan millään kengillä (ollaan kokeiltu lenkkarit, kumpparit, talvikengät, yms. "ja kaikki kikat"), mutta NYT näillä onnistui! Tosin näytti siltä että hän opetteli ns. kävelemään uudestaan kengät jalassa, nosteli kinttujaan hämillään ja välillä piti jopa kontata, kun niin pääsi mukamas paremmin etenemään. Ja on näköjään tuosta kuluneesta kukasta päätellen joku muukin näillä konttaillut. ;)


Reimatecin välikausitakki. Tosin on vielä jätti-iso 92 kokoisena, joten voi olla että tämän käyttö menee vasta jopa vuoden päähän... ellei täällä ole sitten ensi talvena tosi leutoa tai tule valtava kasvupyrähdys. ;)


Mauri Kunnaksen Suomalainen tonttukirja 2 €. Kuin uusi, vuodelta 2007. Tämä oli kiva löytö, keräilemme Kunnaksen kirjoja neitokaiselle. Niitä on sitten mukava lukea hänelle, kun on pikkasen isompi. Kunnaksen piirroskuvien katselu on yllätyksiä täynnä, aina löytyy jotain jänniä pieniä yksityiskohtia, mitä voi ihmetellä ja tutkia. :)


Plaston keinu 3,50 €. Tämä laitetaan kesäksi terassille! Jipii, voi mitä keinumisen riemua oli jo sisällä, kun piti jo ottaa pieni varaslähtö kesään! Äidin ja isin kädet olivat maitohapoilla, kun neitiä piti keinutella käsien varassa. Hirmunen kiukkuhan se sitten tuli, kun vauhdin hurma loppui ja keinu laitettiin odottamaan ulos pääsyä. ;)

Barbapapoja ja muita

Tukholman reissulta ostin nämä hauskat Barbapapa-pöksyt ja lapaset neitokaiselle. Täällä ei vielä noita Barboja ole näkynyt liiemmin liikkeissä. Joten jotain "spesiaalia" piti tuoda.


Tukholman Barba-tavaroiden huumassa muistin, että minulta löytyy vuoden 1984 Barbapapa-kirja. :) Barbapapa pyöri myös TV:ssä 80-luvulla. Kaipa sitä on aika-ajoin näytetty uudestaankin?!


Sarjakuvakirja sisäsivuilta.


Nämä söpöt pahviset matkalaukut ostin Helsingistä Runeberginkadulla sijaitsevasta Päivin puodista. Mainiot aarteiden säilytyspaikkana, tytön huoneen sisustuksessa ja tietenkin leikeissä mukana.


Laukussa leipää ja piimää vaan...


Halvan maukasta lakritsaa piti ostaa laivan taxfreestä ihan vaan tuon kivan lakupurkin vuoksi. ;) Brion mäyräkoira komppaa väreillään.

Kivaa Kerttulin päivää!

Emilia, paperinen ystäväni

Ilahduin saamistani kommenteista niin että laitan tähän vielä sympaattisen Emilia-paperinuken! 80-luvun aarteita sekin. :) Emilian on piirtänyt Camilla Mickwitz, sama lastenkirjailija ja kuvittaja kuin Jason ja Mimosa -kirjoissa. Mickwitz on piirtänyt myös mm. Pikkukakkosen alkutunnuksen.

Riitta Väisänen ja muut tutut paperinuket

Kuka muistaa 80-luvulta Apu-lehden paperinuket? :) Mummille ja ukille tuli kyseinen lehti ja mummolassa vieraillessa piti upeat paperinuket ottaa talteen. Nämä löytyivät samasta muovipussista lapsuusajan kirja-aarteiden joukosta. Niin nostalgista! ;) Ja silloin tällöin lehdessä oli myös miespaperinukke, tässä teille myös iki-ihana ihmemies Mac Gyver! :D Enpä ole näitä edes leikkellyt, pussissa oli myös muita paperinukkeja, joilla leikittiin paljon. Nämä oli helppo kuvata ja esitellä täällä.

Minikirjoja ja muita yli 30 vuoden takaa

Paras "joululahjani" oli pari muovikassillista vanhoja omia lasten kirjoja 70- ja 80-luvulta. Ne löytyivät vanhempieni kotoa täpötäyden kaapin perimmäiseen nurkkaan säilöttyinä! Olin luullut että ne ovat annettu jonnekin eteenpäin, koska niitä ei ollut "näkynyt" missään vuosikausiin. Mutta voi ihanuutta, kun aarrekassit löytyivät! :) Minikirjat ja Heidi-kirjat olivat suosikkeja ja niitä luettiin paljon, kuten kirjojen kunnosta voi päätellä. ;) Hanhiemon satuaarre ja Tiitiäisen satupuu -kirjoja on edelleen myynnissä kuinkahan monennet painokset jo. Hanhiemon satuaarre on vuodelta 1973! Punahilkka-sadun värikkään aukeaman muistan vieläkin, sitä tykkäsin katsella tarkkaan. Johtui varmaan siitä, että suurinosa kirjan sivuista oli mustavalkoisia. ;) Onko Hanhiemon satuaarre nykyään kokonaan värillinen? Näitä vanhoja kirjoja on nyt kiva lukea ja katsella oman tyttöni kanssa. :)